Kaarina, Keskusliikuntapuisto

Kaarinan rata on "suurin" Turun alueen radoista; radalla on 12-väylää (Turussa ja Raisiossa molemmissa 9-väylää). Korkeuseroja Kaarinassa on vähemmän kuin Turun radalla ja enemmän kuin Raisiossa. Spottaus on aina suositeltavaa,
mutta Kaarinassa seuraukset epäonnistuneista heitoista eivät ole
todennäköisesti yhtä ikäviä kuin mitä ne Turun Urheilupuiston ja Raision
Vetikonpuiston radoilla voivat olla. Väylät eivät ole liian vaikeita
aloittelijallekaan, kunhan ei tuijota liiaksi par-tuloksiin. Kokeneempi
golfaaja voi puolestaan aina yrittää parantaa tulostaan, eikös. Kaarinan
rata täydentää Turunseudun ratavalikoimaa sijoittumalla
metsä/niitty-ympäristöön. Turun ja varsinkin Raision rata ovat selkeitä
puistoratoja.

Kaarinan keskusliikuntapuiston frisbeegolfrata

Viipurinkatu 8, 20780 Kaarina.
Erotuomarinkatu on mielestäni kuitenkin parempi osoite ajatellen frisbeegolfia.

Rata on avattu kesällä 2005.

Sijainti: Turun naapurikaupunki Kaarinassa, Kaarinan monitoimihallin (Wihurihalli/jäähalli) ympäristö keskusurheilupuistossa. Löytyy Lounais-Suomen keltaisten sivujen karttaosiosta s. 12 ruutu 9 – 82 (”KAARINA” –tekstin alta)

Ajo-ohje:
• Turusta Uudenmaantietä (110) ajettaessa käännytään Kaarinassa vasemmalle Rakentajantielle, josta käännytään oikealle Erotuomarinkadulle. Kaistaopasteet ohjaavat Uudenmaantieltä Kaarinan Keskusurheilupuistoon niin Turusta kuin Helsingistäkin päin tultaessa. Jos taas Turusta tultaessa käyttää moottoritietä, niin kannattaa valita liittymäramppi nro 5 (ohjaa Kaarinaan vaikka on sama kuin Helsingistäkin päin tuleville).
• Helsingin suunnasta moottoritietä (E18) saapuvien tulee käyttää Kaarinaan ohjaavaa ramppia nro 5 (Kurkela/Piispanristi), joka jatkuu kohti Kaarinaa Kurkelantienä (nro 2221). Kurkelantieltä käännytään vasemmalle ensimmäisestä valo-ohjatusta risteyksestä Piispanristintielle (kaistaopasteiden mukaan kohti Nummenniityn teollisuusaluetta). Ko. tie ajetaan loppuun T-risteykseen, josta käännytään oikealle (Rakentajantielle). Kaarinan monitoimihalli (väri siniharmaa tms.) näkyy pian Rakentajantien vasemmalla puolella. Viimeiseksi käännytään siis vasemmalle Erotuomarinkadulle.

Paikoitus: autoille, pyörille tms. on parkkitilaa em. hallin paikoitusalueella
Kenttäympäristö: metsä, pelto/niitty

Väyliä: 12 kpl

1. par 3 / 85 m
2. par 2 / 50 m
3. par 2 / 48 m
4. par 3 / 75 m
5. par 3 / 98 m
6. par 3 / 65 m
7. par 4 / 146 m
8. par 3-4 / 98-137 m
9. par 3 / 75 m
10. par 3 / 98 m
11. par 3-4 / 55-101 m (spot)
12. par 2 / 46 m (spot)

Yht. 34-36 / 939-1024 m

Par: 34/36
• Par 2 = 2., 3. ja 12.
• Par 3 = muut väylät
• Par 4 = 7. (8. ja 11. pro tee)

Tiit:
asfaltti / sora = 1
tuhkasora = 3, 10
betonilaattoja = 2, 4 – 9, 11 (pro tee nurmella)
kalliopohja = 12

Ratakartta: http://www.liitokiekko.com/gallery/ratakartat/kaarina_2006.jpg

Score-kortti: http://www.geocities.com/disc7k/7kscore2007.pdf

• karttaan on merkitty pääasiassa kaikki OB-alueet; jonkin matkaa 5-väylän korin takana kulkeva pururata sekä monitoimihallin katto kuuluvat myös mielestäni OB-alueisiin vaikka niitä ei ole erikseen merkitty karttaan.

Kulkuyhteydet: linja-autoyhteys Turun keskustan suunnasta Uudenmaantietä, ilmeisesti bussit nro 11, 110-116, kannattaa tarkistaa Turun paikallisliikenteen aikataulukirjasesta (aikataulut & reittikartat). Kaarinassa noustava bussista Uudenmaantielle, josta kävellen matkaa hallille ehkä jotain 0,5 – 1 km.
Talvipelaaminen on todennäköisesti mahdollista.
Ratamaksua ei peritä.
WC-tilat löytyvät monitoimihallilla, mutta ilmeisesti vain kahvila Ylämummon asiakkaille.

Ympäristö: Kaarinan keskusurheilupuiston frisbeegolfrata sijaitsee monitoimihallin ympäristössä. Rataan kuuluu kaikkiaan kaksitoista väylää, joista enemmistö eli 8 sijoittuu metsään ja loput 4 väylää pelto/niitty ympäristöön. Tiit löytyvät maastosta kohtalaisen helposti; useimmilla aloitusheittopaikoilla on betonilaatoitus. Maalikoreista löytyvät väylänumerot, mutta tiipaikoilla ei väylänumeroita vielä ole. Monet väylistä ovat osittain nk. Blind hole –tyyppiä, joissa aloitusheittopaikalta ei näy korille tai näkyvyys on vähintään rajoitettu. Kentän väylien sijoitus on pelaajaystävällinen siinä mielessä, että asutusta ei ole väylien välittömässä läheisyydessä, ainakaan väylien heittosuunnassa, eivätkä väylät, paitsi väylä 12, ylitä pururatoja tms. yleisiä kulkureittejä. Urheiluhallin ympärillä on useita urheilukenttiä, joilla liikkujia on usein runsaasti. Tästä johtuen väylillä, jotka ovat lähinnä kenttiä on syytä varovaisuuteen. Näkyvyys metsässä on luonnollisesti rajoitettu, jolloin varovaisuus kanssapelaajien, sekä muiden satunnaisten metsässä liikkujien suhteen on niinikään tarpeen. Tiheähköstä metsästä johtuen on kaverin kanssa golfaaminen suositeltavaa; jää nimittäin kiekkoja vielä seuraavallekin kierrokselle heitettäväksi. Radan läheisyydessä olevilla nurmikentillä on luvaton palloilu kielletty ja tämä koskee myös luvatonta kiekkoilua (= luvan kanssa saa heittää, jos ei häiritse kenttien muita käyttäjiä). Seuraavissa väyläkuvauksissa keskitytään väylien sijaintiin sekä ominaispiirteisiin. Jokainen pystyy varmasti itse ratkaisemaan millä keinoilla kiekkonsa lopulta korille asti saa eli heittotyyli on vapaa. Sen sijaan olen kirjoittanut joitakin kommentteja par-tuloksista ja niiden ylittämisestä/alittamisesta aloittelijan näkökulmasta.

1. väylä / par 3 / 85 m = ensimmäinen tii sijaitsee monitoimihallin viereisen tekonurmikentän oikeassa takanurkassa (hallin pääsisäänkäynnin suunnasta katsottuna). Aloitusheitto suoritetaan viimeisen eli 3:nen valonheitinpylvään (hallilta katsottuna) juuren vieressä olevan portin tasalta. Väylä on suora, lievästi ylämäkeen nouseva kapea ”metsäautotien” pätkä. Aloittelijan on ehkä syytä jättää tipun tavoittelut sikseen ja lähestyä kahdella heitolla. Voi mennä aloittelijalta myös neppariksi jos ei ole tarkkana. Heittoväylää reunustava kasvillisuus riittävän ryteikköistä.

2. väylä / par 2 / 50 m = väylän tii löytyy 1. väylän korin takaa seurattaessa 1. väylän heittosuuntaa syvemmälle metsään. 2. väylän voisi sanoa kaartavan aavistuksen oikealle ja siitä johtuen maalikori näkyykin parhaimmin tiin vasemmassa reunassa seisottaessa. Tilaisuuksia mennä metsään on jälleen runsaasti, jolloin aloittelijalle todennäköinen tulos voi olla kolmonen. Sekä 2- ja 4-väylän avaus suoritetaan tältä betonilaatoitetulta tiipaikalta.

3. väylä / par 3 / 48 m = aloitusheittopaikka löytyy 2. väylän korilta lähtevää polkua seuraamalla (löytyy pienellä etsiskelyllä, käytä karttaa apuna). Kuinka ollakaan koria ei tällä kertaa näy tiiltä kovinkaan hyvin. Sen lisäksi väylän ”keskikohta” on aloitusheittopaikkaa ylempänä. Maalikori taas löytyy vielä tiitäkin alempaa. Väylä kaartuu korkeimmalla kohdallaan hieman oikealle. Aloittelijallekin realistinen par 3.

4. väylä / par 3 / 75 m = Väylällä palataan jälleen osittain ”metsäautotielle”. Ainoa heittolinja tällä on em. tien suuntainen. Kasvillisuus on siinä määrin tiheää, että tokkopa kenelläkään on onnea läpäistä risukkoja ja pujotella runkojen välistä muuta reittiä. Aloittelijallekin mahdollinen par 3. Sekä 2- ja 4-väylän avaus suoritetaan tältä betoni-laatoitetulta tiipaikalta.

5. väylä / par 3 / 98 m = Kokeneemman viskojan par, vähemmän kokeneen +1-2. Vaatii jo pidempiä ja tarkempia heittoja. Hyvä tilaisuus viettää tovi jos toinenkin kiekkoja haeskellen. Paras (= ei puita tai puskia edessä) heittolinja seuraa metsäautotietä vähintään 4/5-osan pituudelta. Maalikori sijaitsee tien vasemmalla puolella kohtalaisen avoimella alueella (lue: ei pajupuskan sisällä). Todella onnistunut ja ylipitkä avaus voi lentää korin takamaastossa kulkevalle pururadalle asti, joka mielestäni olisi OB. Samasta syystä myös ylipitkiä lähestymisiä kannattaa välttää.

6. väylä / par 3 / 65 m = Väylä löytyy jatkamalla eteenpäin tutuksi tullutta metsäautotietä, joka päättyy ihmisasutuksen laitamille. 6:en aloitus sijaitsee em. asutusaluetta rajaavan asfalttitien kulmassa. Heittolinja seuraa yläpuolella kulkevaa sähkölinjaa, mikä myös muodostaa eräänlaisen katon tälle väylälle Näkyvyyden korille blokkaa kaksi tuuhea pensasta, jotka kasvavat pienehkön kumpareen rinteillä jonkin matkaa maalikorin edessä. Tällä väylällä kierros palaa jälleen monitoimihallin ympäristöön sijoitettujen nurmikenttien läheisyyteen. Onnistuneella kiskaisulla lätyn saa suoraan griinille. Jos tarkkuus kuitenkin pettää, niin saattaapa kiekko joutua nappulakenkien tallomaksikin korin viereisellä kentällä (nähty on). Korin takana oikealla sijaitseva aidattu nurmikenttän on aina OB; korin vasemmalla puolella oleva nurmikenttä on OB, mikäli sillä on muita käyttäjiä. Heittolinjalla ei kasva mainittujen pensaiden lisäksi mitään häiritsevää. Väylän reunoilla kasvillisuus on kuitenkin niin tiheää, että par sieltä on aina työvoitto. Par kolmonen aloittelijallekin ihan realistinen.

7. väylä / par 4 / 146 m = Kentän pisin väylä. 6. väylän korilta jatketaan kenttäalueen toiselle puolelle. Tii löytyy metsänrajasta, suuren nurmikentän laidalta (käytä karttaa apuna). 80-90% väylästä on suoraa ja melko leveää ”kiitorataa”. Maalikori ei näy tiille. Aloitusheiton olisi suuntauduttava puiden ja puskien välistä em. väylälle. Tiukka paikka aloittelijalle jos mielii par:iin. Heittovoiman ja tarkkuuden oltava kohdillaan. Tietysti hyvät välineet auttavat; kevyt ja vakaa/alivakaa draiveri on aloittelevan fribaajan kaveri tällä väylällä, jos yleisiä oppeja on uskominen. Joskus voi tuntua siltä, että vain taivas on rajana tulokselle. OB aluetta on väylän vasemmalta puolelta löytyvä oja ja sen vasemman-puoleinen alue nurmialue.

8. väylä / par 3-4 / 98-137 m = Amatööritii löytyy 7. väylän griinin välittömästä läheisyydestä. Pro-pelaajien tiille taas pääsee, kun jatkaa 7. väylää suoraan eteenpäin korin ohi heinikkoiselle pellolle n. 20-30 metriä. Maalikori näkyy amatööritiille, protiille näkyvyys on vähintään rajoitettu.

9. väylä / par 3 / 75 m = Suora väylä, jota kuitenkin vaikeuttavaa mukavasti n. 10-15 metrin päässä tiiltä oleva koivumuuri. Ei pitäisi tuottaa ylivoimaisia ongelmia aloittelijallekaan päästä ihannetulokseen. Kuten parilla aiemmalla väylällä niin tälläkin kiekkonsa voi tietenkin hukata ruohikkoon tai hankeen vuodenajasta riippuen.

10. väylä / par 4 / 98 m = Väylän voi aloittaa esim. avauksella vasemmalle reunalle, mistä saa (paremman) näköyhteyden maalikoriin ja voi jatkaa pitkällä lähestymisellä griinille. Toinen vaihtoehto on pitkä ja edellistä suoraviivaisempi ja tarkempi avaus, jolloin 2. heiton lähestymisen voi tehdä lyhyempänä ja ehkä siten tarkempana. Pitkä ja loiva annukka tai sopivasti muutoin ylikääntyvä heitto on sitä mitä tällä väylällä tarvitaan. Tuurilla voi tietysti yrittää koivumuurista läpi, mutta aina se ei onnistu. Aloittelijallekin jonkinlainen mahdollisuus bongata tipu.

11. väylä / par 3 / 55-101 m = Pro tii sijaitsee 10. Korin välittömässä läheisyydessä metsän reunassa. Tiipaikkaa ei ole merkitty, mutta heittolinja on raivattu risukkoon riittävän selvästi. Avaus pro-tiiltä olisi hyvä saada suoraan pururadan yli (spot). Amatööri tii sijaitsee em. pururadan varressa ja on varustettu betonilaatoituksella. Väylä on suora ja suhteellisen lyhyt ja siihen hyvät puolet loppuvatkin. Amatööri tiiltä pitää heittää ylämäkeen kapeahkoa polkua seuraten. Väylän reunoilla on siinä määrin puita, puskia ja kalliota, että muita vaihtoehtoja ei ole. Aloittelijan syytä olla erittäin tyytyväinen par-tulokseen.

12. väylä / par 2 / 46 m = 2. väylän ohella radan toinen par 2:nen, mutta ei aloittelijalle sen todennäköisempi. Väylän ”tii” löytyy, kun seuraa 11. väylän tiiltä lähtenyttä polkua em. väylän maalikorin ohi. Pääpolulta erkanee kapeampi polku oikealle n. 10 metriä 11. korin jälkeen. Tii sijaitsee sananmukaisesti kalliojyrkänteen reunalla. Maalikori on tiiltä katsoen sijoitettu lähemmäs monitoimihallin oikeaa nurkkaa. Kunnollista näköyhteyttä korille ei ole ja siten myös suorat avaukset & lähestymiset voi unohtaa. Korkeuseroa väylällä riittää ja siksi avauksessakaan ei tarvita paljoa voimaa. Ennemminkin kiekon voi leijuttaa alas. Liian voiman käytöstä voi äärimmäisenä seurauksena olla se, että kiekko laskeutuu monitoimihallin katolle ja se on OB-aluetta. Toisaalta hallista on hyötyäkin; sen päätyseinä nimittäin pysäyttää tehokkaasti liian pitkälle ajautuvat kiekot. Jyrkänne on sen verran korkea, että on terveydelle haitallista saattaa heittoa liian pitkälle. Väylää voi pelata niin rysty- kuin kämmenpuolelta, kumpi tuntuu mukavammalta. Kolmonen aloittelijankin ulottuvilla, kokeneemmalle varmaankin lähempänä sitä kakkosta. Viimeinen väylä ylittää myös pururadan joten spottaus on suositeltavaa.
 

liitokiekko_logo_dark2.jpg
Copyright.png