Meilahti – Ratojen Rata Meilahden liitokiekkorata on yksi Euroopan ensimmäisistä frisbeegolfradoista. Radan rakentamiseen saatiin lupa 1980-luvun alussa Helsingin kaupungilta yhdysvaltojen sanottua painavan sanansa asiaan. Vuonna 1983 Meilahden kalliolle rakennettu rata sai pysyvän muotonsa 9-korisena kiinteänä ratana. Toki Meilahtea pelattiin ennen pysyvän radan rakentamista ajoittain tilapäisesti irtokorein 18-väyläisenä joten rata on suomen ensimmäinen rata myös silloin jos haetaan ensimmäistä 18-väyläistä rataa.
Ensimmäisen ratamme luonne, sen tapahtumat ja kehitys (tai sen hitaus) ovat vaikuttaneet ja muovanneet koko Suomen nykyisen frisbeegolftilanteen. Poikkeuksena on ainoastaan 2000-luvulla rakennettu Tammisaari, joka on itsenäisesti ruotsin vaikutteiden mukaan syntynyt rata.
Sekä Meilahden että Tammisaaren ratojen esikuva on Kärsöbana Tukholman drottningholmenissa. Eräs merkittävä tapaus Meilahden liitokiekkoradan historiassa on, yllättäen, Talin frisbeeradan rakentaminen ja sen suosion kasvu. Talin rakentajat olivat Meilahden pelaajia, jotka halusivat täysipitkän 18-väyläisen radan Helsinkiin Meilahden ollessa vain 9-väyläinen.
Ensimmäisiä Talin Tallaajia ei voi kuitenkaan sananmukaisesti pitää entisinä Meilahden Mätkijöinä. Näin siksi että termi ”Meilahden Mätkijät” oli 1990-luvulla sangen epämääräinen käsite. Nykyään tällä termillä ymmärretään tiettyä Tkk:lta lähtenyttä ryhmää joka hoitaa edelleen radan ylläpitoa. Joka tapauksessa voitaneen sanoa paikkansapitävästi että Talin Tallaajat ovat työskennelleet ansiokkaasti Meilahden hyväksi jo ennen Talin frisbeeradan rakentamista.
Meilahden hallintotapa on ollut jo 1980-luvulta lähtien hyvinkin konservatiivinen. Muutoksia tulee harvoin ja jos tulee niin radan yleisluonne halutaan tarkasti säilyttää. Varmasti voi sanoa että Meilahden hallinto ei ole pienestä hötkyillyt suuntaan eikä toiseen. Itse asiassa koko Meilahden huvila-alue on kaavalla suojeltu kulttuurihistoriallinen alue, jossa mitään muutoksia ei saa tehdä.
Nykyään Meilahden liitokiekkoradalla on 14 koria ja uudelleenlaajennusta 18-väyläiseksi on suunniteltu. Meilahden uudelleenlaajennus tulee tapahtumaan Meilahden radan loistavan historian ja radan erityisluonteen mukaisesti. Laajennusalueelle on porattu valmiiksi korinpaikat kolmelle tai neljälle korille.
Meilahden liitokiekkoradan korien suurin omistaja on liitokiekkoliitto ja toiseksi suurin omistaja on Meilahden Mätkijät –seura (MM). Radan laajennuksen hoitaa toiseksi suurin omistaja pääomistajien yhteisellä päätöksellä.
Meilahden liitokiekkoradan naapureista voidaan mainita muun muassa Suomen tasavallan presidentti, jonka virka-asunto sijaitsee muutaman sadan metrin päässä korista yhdeksän. Suomen pääministerin virka-asunto taas sijaitsee muutama sata metriä vitoskorista Munkkiniemeen päin. Aiemmilta vuosisadoilta, jolloin Meilahti oli saari, on muistona Mont Blancin lähellä oleva bronssikautinen hautaraunio. Tämä osoittaa Meilahden liitokiekkoradan alueen merkityksen jo ennen Suomen historiankirjoituksen alkamista.
